Vuoksesta juoksen mieli, voimasta, paineesta alkava kuohu

 Pinnan alla kuohun kuplat, kääntyvä, vääntyvä maailma ja kylmänä märkänä virta

Vuosisatoina kulkeneet, kulkevat, ajan juoksussa jatkuva silta, ei mitään uutta, aina samaa, sama jatkumo aamu sen perästä ilta

Ei ensilemmikkini, leskenlehteni lumen välistä, ei ruohon viher, ei aamussa paistava valo

Sitä kaihoa, kaipausta mielestäni, sitä kiihkoa katalaa synkkänä salo

Vain hymysi, olosi, tuoksusi toiveissani, vain näkysi, hahmosi tuntusi palo

Lupasit pestä hiukseni vedessä elämän virran

Niin, lupasit. Ja valehtelit.

Kuten aina.