Aamun rastas, taas piikkitelemässä, mato suussa koivupuussa
Rähjäävät pikkulinnut häiritsevät kiireetöntä aamu-unta
Vaativana kello
Sumu harso, kai talven haamu, sinipiika?
Irtiottoja elämästä.
Niin kai sitten.
Ei minua enää muu sido eikä harmita
Vain menneet lumet, niissä jäljet
Kommentit