Värikkäiden valojen heijastuksista näin
varjo ei ole aina musta.
Sininen, ruskea, joskus harmaa asetelmasta.
"Niin elämättömät yötkin", sanoi Surusilmä.
Tiedätkö, joskus haluaisin jouduttaa vapahdusta, varjoista, valoista , kirkkaista kukista.
Osana minua soluissani, sielussani, varjoni sävynä
asetelmassani, elämässäni aina se väritön kohta
"En tiennyt siihen väriä, en osannut" Taas Surusilmä.
Niin. Sinä se valoton kohta.
Kommentit