Niistä sinisistä ajatuksista, unesta, lumesta unen juomista, kaikista vähiten tai sitten eniten, silmäterässä, veräjässä, aita-aukossa tummana

Ajatuksen tuojana, tai ainakin kertojana

Kun vain aina ymmärtäisi, lukisin sen sinisen valon taitteen, läpi valkoisen, kuultavan, pielisen, lakanan taitteen

Tai kotkana vapaa tuuli, niin sano se, väri, merkitys, sinulle, minulle itselleni, itsenäisyydelleni

Mitä niistä väreistä, alan väristä, kosketan ja kohtaan taas toisen. Katsomme, yhdistymme, hajoamme läpi prisman kuljettuamme, ja taas polttavaksi polttopisteeksi se leijuva, tulinen valo.

Isänmaata? Tai maatta, mitään ei se muuta. Rakkautta.

Sitä se on, se sinivalkea valo.