Katua? Sitä en aio, en jaksa! Puuskahtaa.

Silmissä jäätynyt elämä, lähes poskille valuneena.

Alhaisissa lämpötiloissa unelmat jäätyvät.

Äänet katoavat, askeleet päätyvät

Muistatko sen joensuun suuren uveavannon? Virtaava jouluolut, mustanruskea, peittävä ja pettävä.

Askelten alle kukkakuvioinen mustuva jää. Sammaleen , mudan tuoksu pakkasen puremassa nenässä

Houkuttamassa, kesäisenä, lämpöisenä. Kuin elämä.

 

Villasukista

Niistä minun pitäisi, lämpimistä. Ja tulesta.

 Joka jäästä vapauttaa, lämpöönsä vangitsee.

Polttaa, kahlitsee.

Sanoivat  kivikaudella hallitun.

Valehtelevat.

Kuka sen muka vangitseisi, auringosta tullun?